--- Tunnelmia ja tilanteita Pyhä perintö -valokuvaprojektin toteuttamisesta ---

maanantai 27. syyskuuta 2010

Puskaradio pelaa

Viikko sitten tiistaina saimme kuvata vaihteeksi mieskauneutta. 
Malliksi suostui Juho, joka toistaiseksi on projektin nuorin malli.
Kuvausmiljöönä oli Juhon kotitilan uusi pihattonavetta takalypsyasemineen. Juho sonnustautui pukuunsa ja veti kuvaukset loistavalla asenteella läpi (huolimatta kuvaajan sooloilusta, salamavalot eivät näet taaskaan oikein toimineet joten valojen kanssa oli vähän niin ja näin).

Allekirjoittanut odottaakin epätoivoisesti uusia salamatriggereitä saapuvaksi eräästä kameratarvikeliikkeestä. Langattomat, toimintavarmat salamatriggerit ovat ehdoton edellytys tällaisessa miljöökuvauksessa. (Siis jos ylipäätään haluaa kuvata salamoita käyttäen. Onhan olemassa senkin koulukunnan ihmisiä, jotka eivät tahdo kuvata kuin vallitsevassa valossa.)

Kuvaajan kameramerkin salamatekniikka on sen verran edistynyttä, että kameran sisäänrakennetun salaman avulla voidaan laukaista myös lisäsalama(t), mutta tämä infrapunalähettimeen perustuva laukaisutapa toimii vain tietyin edellytyksin. Tarkoittaa siis käytännössä sitä, että varsinaisessa kuvaustilanteessa salamoiden ja kameran pitää pystyä näkemään toisensa koko ajan. Kun hetikään aina ei näin ole, siitä seuraa ongelmia... Joista kuitenkin aina on selvitty, kun on vähän sovellettu :)
Ennakkoluulottomasti ja huumorilla kuvauksiin suhtautunut Juho ei pillastunut edes pienistä maitopisaroista puvullaan. Mietimme kylläkin kuvausten jälkeen, miten tuo kotoinen navetan haju mahtaakaan irrota puvusta. Joutuuko edustusasu talveksi ulkoruokintaan? Vai toimisivatko wunderbaumit puvun raikastajina, jos hajukuuset laittaisi vaikka molempiin taskuihin..?


Juholle kuuluu kiitos paitsi mallina olosta ja joustamisesta kuvaustilanteessa, myös seuraavan kuvattavamme rekrytoinnista. Vai pitäisikö sanoa alustavasta pehmitystyöstä :)
Perjantaina olemme menossa kuvaamaan Juhon kaveria, nuorta maidontuottajaa Erkkiä.
Hauskoja hetkiä lienee odotettavissa tälläkin kertaa, sillä ennakkokäyntimme perusteella tältäkin tilalta löytyy reipas ja hurttia huumoria viljelevä nuori maatalousyrittäjä.
Sydäntä lämmittää muutenkin tuo kuvaamiemme nuorten ja nuorekkaiden maatalousyrittäjien asenne. Ilman uskoa, toivoa ja rakkautta tekemäänsä työhön ei maatalousalalla pärjää. Eikä huumorikaan liene pahitteeksi  ei edes musta sellainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti